Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry on järkyttynyt Taiteen edistämiskeskus TAIKE:n uutisesta, jonka mukaan kulttuurilehtien avustuksia aiotaan leikata 15 prosenttia.
Eduskunta ei ole vielä tehnyt lopullista päätöstä budjetista, joten leikkaukset voi vielä perua. Poliittisella ohjauksella asiaan voisi Kultin näkemyksen mukaan vielä puuttua, ja tuleekin puuttua. Kultti vaatii hallitusta turvaamaan pienlehtien olemassaolon ja poistamaan leikkaukset.
”Tämä on monille erikoislehdille todellinen katastrofi, ja osa lehdistä joutuu lopettamaan toimintansa. Jo painokustannusten ja postin hintojen jatkuvat korotukset ovat olleet viime vuosina suuri haaste ilman tätäkin järkyttävää uutista. Tämän vuoden valtionapukriteereissä korostettiin vielä, kuinka lehtien palkkojen ja palkkioiden tulee olla riittäviä. Tämä yhtälö on käytännössä täysin mahdoton samalla kun valtionapuja leikataan”, harmittelee Kultti ry:n puheenjohtaja Tuomas Rantanen.
Kulttuurilehdille kaavaillun leikkauksen mittakaava (mahdollisesti jopa 120 000 €) on kaikkien valtion sinällään ymmärrettävien säästötoimien keskellä mitätön, mutta sen vaikutukset median kokonaisuuteen ovat valtavia. Samalla kun yleisön mahdollisuus saada erilaisia näkökulmia kapenee, toimittajien työmahdollisuudet vähenevät entisestään.
Rantanen muistuttaa: ”Taiken tiedotteessa luvataan, että heidän avustustensa yleisleikkauksesta huolimatta on mahdollista turvata eri taiteenalojen uudistumisen mahdollisuudet. Sitä ei kerrota miten erikoislehtien uudistuminen – esimerkiksi niiden digisiirtymä – turvataan tilanteessa, missä suurimmat leikkaukset kohdistetaan juuri niihin. Kulttuurilehtiin tehtävät leikkaukset huonontavat myös taiteenalojen asemaa. Samaan aikaan kun valtavirtamediat ovat vähentäneet rajusti kritiikkejä ja yleensä kulttuurijuttuja, näin kohdennettu leikkaus juuri tähän alueeseen erikoistuneeseen mediaan vie tuhkatkin pesästä”.
Median kustannuskriisi on suuri uhka Kultin jäsenlehdille. Nämä lehdet ovat omien taiteen- ja tieteenlajiensa keskeisiä keskustelufoorumeita, ja niillä on suuri vaikutus siihen, miten niiden aiheet suodattuvat yleisjulkisuuteen.
”Lisäksi kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehdet kärsivät siitä mistä valtamediatkin, eli printtilehtien tilaaminen on vähentynyt. Juttuja luetaan mieluummin netissä, missä niiden odotetaan olevan ilmaisia. Niitä ilmaisia juttuja kuitenkin tulee vain jos journalismin tekemiseen tulee jostain resursseja”, Rantanen jatkaa.
Vuonna 2023 Suomessa kulttuuri- ja mielipidelehdille myönnettiin valtionapua 798 000 €. Ruotsissa vastaava tuki lehdille vuonna 2022 oli noin 2,3 m€, ja Norjassa noin 2,7 m€. Kulttuurilehtien saama avustussumma on Suomessa huomattavan pieni verrattuna lähimpiin naapurimaihin. Kaikissa näissä maissa kulttuurilehdille myönnetty tuki on noussut tasaisesti – Suomessa ei.
Kulttuurilehtituen rajut leikkaukset tietävät loppua monen lehden julkaisemiselle ja näin valtamedian ulkopuolelle jäävät moninaiset äänet heikkenevät entisestään.
”Kyllähän tämä on linjaus, jossa kuvitellaan, että myös pienellä kielialueella erikoismedian pitää olla kaupallisesti kannattavaa. Valitettavasti tästä seuraa journalistisen median monimuotoisuuden entistäkin vahvempi kaventuminen. Nyt jos koskaan kenen tahansa kannattaa tilata niitä lehtiä, joiden toivoo vielä jatkavan,” toteaa Rantanen lopuksi.
Lisätietoja:
Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry
Tuomas Rantanen
puheenjohtaja
040 507 7165
Helinä Ylisirniö
toiminnanjohtaja
044 210 3445
Vuonna 1991 perustettu Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry on noin 160 Suomessa ilmestyvän lehden kattojärjestö. Kultti valvoo pienlehtien etuja sekä tarjoaa lehdille koulutusta ja markkinointiväyliä.
*
Nedskärningarna i kulturtidskriftsstödet är en dödsstöt
Kultur-, opinions- och vetenskapstidskrifternas förbund Kultti ry är chockat över beskedet från Centret för konstfrämjande TAIKE, enligt vilket kulturtidskriftsstödet ska skäras ned med 15 procent.
Riksdagen har ännu inte fattat något slutgiltigt beslut om budgeten, så nedskärningarna kan fortfarande ställas in. Enligt Kults uppfattning går det ännu – och bör det ännu – göras ett ingripande med hjälp av politisk styrning. Kultti kräver att regeringen garanterar de små tidskrifternas överlevnad genom att dra tillbaka nedskärningarna.
”Detta är en verklig katastrof för många specialtidskrifter, och kommer att leda till att flera av dem tvingas lägga ner sin verksamhet. De kontinuerligt stigande tryckkostnaderna och postningspriserna har inneburit stora svårigheter för tidskrifterna under de senaste åren, redan utan detta chockbesked. I årets statsstödskriterier betonades dessutom att tidskrifterna måste vinnlägga sig om att betala ut skäliga löner och arvoden. I praktiken blir det en helt omöjlig ekvation om statsstödet samtidigt skärs ned, beklagar Kultti rf:s ordförande Tuomas Rantanen.
Storleken på den planerade nedskärningen för kulturtidskrifternas del (möjligen upp till 120 000 euro) är i förhållande till regeringens i sig begripliga åtstramningsåtgärder en försumbar summa, men nedskärningens effekter på mediefältet som helhet är enorma. På samma gång som allmänhetens möjlighet att ta till sig olika perspektiv smalnar, minskar också arbetsmöjligheterna för journalister ännu mer.
Rantanen påpekar: ”Taikes pressmeddelande lovar att det, trots den generella nedskärningen av anslagen, kommer att vara möjligt att säkra möjligheterna till förnyelse av olika konstområden. Av pressmeddelandet framgår ändå inte hur förnyelse av specialtidskrifterna – till exempel övergången till digital publicering – ska säkras i ett läge där de största nedskärningarna kommer att riktas mot just dem. Nedskärningen i kulturtidskriftsstödet medför också försämringar i konstens ställning. Samtidigt som mainstreammedia drastiskt har skurit ner på utrymmet för kritik och kulturartiklar i allmänhet, gör regeringen med denna precisionsstöt mot tidskrifterna rent hus med kuiturjournalistiken.
Kostnadskrisen i mediebranschen är ett stort hot mot Kults medlemstidningar. De här tidskrifterna är centrala diskussionsforum för sina respektive konstarter och vetenskapsgrenar, och de är centrala för att den interna diskussionen inom de olika branscherna ska nå allmänheten.
.”Dessutom lider kultur-, opinions- och vetenskapstidningar av samma problem som mainstreammedia, det vill säga att prenumerationsantalet för tryckta tidningar har minskat. Allmänheten läser helst artiklar online, där de förväntas vara gratis. Men de här gratisartiklarna uppstår bara om medierna någonstans ifrån får pengar för att göra journalistik”, fortsätter Rantanen.
År 2023 beviljades ett statsstöd på 798 000 euro till kultur- och opinionstidskrifterna i Finland. I Sverige var motsvarande stöd till kulturtidskrifterna år 2022 cirka 2,3 miljoner euro och i Norge cirka 2,7 miljoner euro. Det bidragsbelopp som kulturtidskrifterna får är anmärkningsvärt litet i Finland jämfört med de närmaste grannländerna. I alla dessa länder har stödet till kulturtidningar ökat stadigt – men inte i Finland.
De drastiska nedskärningarna i kulturtidskriftsstödet kommer att innebära slutet för utgivningen av många tidskrifter, och därmed kommer mångfalden av röster utanför mainstreammedia att försvagas ännu mer.
”Det här är en politik enligt vilken man föreställer sig att specialmedier också i ett litet språkområde ska vara kommersiellt drivna. Tyvärr resulterar detta i en ännu starkare inskränkning av mångfalden i de journalistiska medierna. Nu, om någonsin, borde var och en prenumerera på de tidningar de hoppas att ska överleva , säger Rantanen avslutningsvis.
Mer information:
Föreningen för kultur-, opinions- och vetenskapstidkrifterna i Finland Kultti ry
Tuomas Rantanen
ordförande
040 507 7165
Helinä Ylisirniö
verkställande direktör
044 210 3445
(också på svenska)
Janne Wass
styrelsemedlem
040 587 4816
Föreningen för kultur-, opinions- och vetenskapstidkrifterna i Finland Kultti ry grundades 1991 och är en paraplyorganisation för cirka 160 tidskrifter som publiceras i Finland. Kultti bevakar de små tidskrifternas intressen och erbjuder dem utbildning och marknadsföringskanaler.