Kultin säännöt

(Uudistettu vuosikokouksessa 11.5.2020)

  1. Nimi, kotipaikka ja kielet

Yhdistyksen nimi on Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry (ruotsiksi Kultur-, opinions- och vetenskapstidskrifternas förbund Kultti rf), ja siitä käytetään säännöissä nimitystä liitto. Liitto voi käyttää epävirallisissa yhteyksissä lyhennettä Kultti. Liiton kotipaikka on Helsinki.

  1. Tarkoitus ja toiminta

Liiton tarkoituksena on toimia voittoa tavoittelemattomana suomalaisten kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien edunvalvojana, vahvistaa näiden lehtien asemaa ja edistää niiden tasoa. Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto voi- tehdä jäsenlehtiensä asemaa edistäviä aloitteita -solmia sopimuksia, jotka edistävät liiton jäsenlehtien asemaa -järjestää yhteisiä tilaisuuksia, näyttelyitä, kansainvälistä yhteistoimintaa ja muita tapahtumia -harjoittaa tiedotus-, koulutus-, konsultointi- ja julkaisutoimintaa. Toimintansa tukemiseksi liitto voi ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja sekä hankkia ja omistaa kiinteätä ja irtainta omaisuutta sekä järjestää myyjäisiä, arpajaisia ja varainkeräyksiä. Tarvittaessa liitto hankkii toimintaansa varten asianmukaisen luvan.

  1. Jäsenet

Liiton jäsenet ovat joko varsinaisia tai kannatusjäseniä.

Liiton varsinaiseksi jäseneksi voi liittyä jokainen Suomessa ilmestyvän kulttuuri- mielipide- ja tiedelehden kustantaja tai julkaisija joko yksityinen tai oikeuskelpoinen yhteisö, jonka liiton hallitus hyväksyy jäseneksi.

Kannatusjäseneksi voidaan hyväksyä yksityinen henkilö, oikeuskelpoinen yhteisö tai säätiö, joka haluaa kannattaa Kultin toimintaperiaatteita ja tukea liiton toimintaa. Kannatusjäsenillä ei ole äänivaltaa liiton ja sen elinten kokouksissa. Liittohallitus hyväksyy liiton kannatusjäsenet.

Liitolla voi olla kunniapuheenjohtaja ja kunniajäseniä, jotka yhdistyksen kokous kutsuu.

  1. Jäsenen eroaminen ja erottaminen

Eroaminen liiton jäsenyydestä ilmoitetaan kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai liiton kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi. Eroaminen astuu voimaan kuukauden kuluttua ilmoittamisesta.Hallitus voi erottaa jäsenen liitosta, jos jäsen on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta tai muuten jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän on liittoon liittymällä sitoutunut, tai on menettelyllään liitossa tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut liittoa, toiminut liiton tarkoitusperiä vastaan tai ei enää täytä laissa taikka liiton säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja. Ennen erottamista jäsenellä on oikeus tulla kuulluksi.Jäsenen, joka ei ole maksanut edellisen vuoden jäsenmaksuaan, voi hallitus erottaa varaamatta kyseiselle jäsenelle tilaisuutta tulla kuulluksi.

  1. Jäsenmaksu

Jäsen suorittaa vuosittain vuosikokouksen jälkeen yhdistykselle jäsenmaksun, josta päättää vuosittain yhdistyksen vuosikokous talousarvion käsittelyn yhteydessä.

Jäsenmaksun perusteena on jäsenen kustannus- tai julkaisutoiminnan volyymi. Hallitus esittää vuosikokoukselle ehdotuksen seuraavan vuoden jäsenmaksuista, joista kokous tekee päätöksen.

Toimintavuoden kuluessa yhdistykseen liittyvän jäsenen ensimmäinen jäsenmaksu on täysimääräinen.

Eroavan tai erotetun jäsenyhdistyksen on suoritettava eroamisvuoden jäsenmaksut.

  1. Hallitus

Liiton asioita hoitaa hallitus, johon vuosikokous valitsee jäsenet. Liittohallitukseen kuuluu vähintään neljä (4) tai enintään kahdeksan (8) vuosikokouksen valitsemaa jäsentä.

Hallituksen jäsenten toimikausi on kaksi (2) vuotta siitä kokouksesta lähtien, jossa heidät on valittu. Hallituksen jäsenistä vähintään kaksi on vuosittain erovuorossa.

Näiden sääntöjen hyväksymistä seuraavassa yhdistyksen kokouksessa valitaan hallitus, josta vähintään puolet määritellään vuoden päästä erovuorossa oleviksi, joko heidän oman toiveensa perusteella tai äänimäärän perusteella, ja loput määritellään ensimmäistä kaksivuotista kauttaan aloittaviksi.

Yhdistyksen kokouksessa voidaan valita korvaava jäsen hallituksesta vetäytyneen jäsenen tilalle, jolloin korvaavan jäsenen erovuoro määräytyy korvattavan mukaan. Normaalissa aikataulussa järjestettävä vuosikokous voi myös täydentää hallitusta valitsemalla uusia jäseniä, jolloin heidän toimikautensa on kaksi (2) vuotta alkaen siitä kokouksesta jossa heidät on valittu.

Erovuoroiset jäsenet ja varajäsenet voidaan valita uudelleen liittohallitukseen.

Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessa varapuheenjohtajan kutsusta tai kun yksi hallituksen jäsen sitä vaatii. Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna on läsnä. Asiat ratkaistaan yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan mielipide, vaaleissa kuitenkin arpa. Hallituksen kokoukset ovat avoimia liiton jäsenille. Hallitus voi nimetä toimikuntia tarpeen mukaan.

  1. Nimen kirjoittaminen

Liiton nimen kirjoittavat puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja tai hallituksen määräämä toimihenkilö kukin yksin.

  1. Tilikausi ja tilintarkastus

Liiton tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava tilintarkastajalle viimeistään kolme viikkoa ennen vuosikokousta. Tilintarkastajan tulee antaa kirjallinen lausuntonsa hallitukselle viimeistään kaksi viikkoa ennen vuosikokousta.

  1. Liiton kokoukset

Liiton vuosikokous pidetään vuosittain hallituksen määräämänä päivänä toukokuun loppuun mennessä.

Hallituksen tai liiton kokouksen niin päättäessä liiton vuosikokous voidaan järjestää tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla.

Ylimääräinen kokous pidetään, kun liiton kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintäänkymmenesosa (1/10) liiton äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle. Liiton kokouksissa on jokaisella jäsenellä yksi ääni. Liiton kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

  1. Liiton kokousten koollekutsuminen

Hallituksen on kutsuttava liiton kokoukset koolle vähintään neljätoista (14) vuorokautta ennen kokousta jäsenille postitetuilla kirjeillä tai sähköpostilla jäsenen antamaan osoitteeseen.

  1. Vuosikokous

Liiton vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:1. kokouksen avaus 2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa 3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4. hyväksytään kokouksen työjärjestys 5. esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja tilintarkastajien lausunto 6. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille 7. vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksun suuruus 8. valitaan hallituksen jäsenet 9. päätetään hallituksen jäsenten ja tilintarkastajien palkkioista. 10. valitaan yksi tilintarkastaja ja hänelle varatilintarkastaja 11. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat. Mikäli liiton jäsen haluaa saada jonkin asian liiton vuosikokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

  1. Sääntöjen muuttaminen ja liiton purkaminen

Päätös sääntöjen muuttamisesta ja liiton purkamisesta on tehtävä liiton kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä äänestyksessä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai liiton purkamisesta. Liiton purkautuessa käytetään liiton varat liiton tarkoituksen edistämiseen liiton purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Liiton tullessa lakkautetuksi käytetään varat samaan tarkoitukseen.