Kirjoitettuja ja neulottuja tarinoita

Kirjoitettuja ja neulottuja tarinoita

Kirjoitettuja ja neulottuja tarinoita 2560 1707 Kulttilehdet

Kirjailija Jenna Kostetista on viime vuosina sukeutunut myös neulesuunnittelija. Päivätyönsä Turun linnassa tekevä kansatieteilijä kertoo Kalevalan tarinoita suunnittelemissaan neulepaidoissa.

Teksti Kati Lampela, kuvat Hannes Merisaari

– Neulesuunnittelijaksi päädyin vähän vahingossa, koska koronapandemian alkukuukausina työpaikkani Turun linna suljettiin yleisöltä ja pidin pois kertyneitä lomapäiviä. Koska kaikki menot peruuntuivat, eikä sillä hetkellä ollut romaanikäsikirjoitusta kesken, päätin toteuttaa yhden haaveistani ja suunnitella itselleni oman villapaidan.

Jenna Kostet (s. 1984)
Raisiolainen kirjailija ja neulesuunnittelija, kotoisin Turusta.
Valmistunut Turun yliopistosta pääaineena kansatiede, opiskellut myös folkloristiikkaa.
Työskentelee Turun linnassa.
Teokset: Lautturi (2014), Marrasyöt (2015), Pikimusta, sysipimeä (2017), Linnunluisia (2020), Margaretan synti (2021); lasten kuvakirjat: Ilon Milli ja pelon Mölli (2019), Milli, Mölli ja surunmaalaaja (2020)
Tärkeitä asioita TOP 5:
Kirjoittaminen, käsityöt, työ museossa, hevosen hoitaminen ja kotipihan puutarhassa puuhailu.
Kalevala-projektin kuvapäiväkirja Instagramissa: @ihtiriekkoknits.

Koronan myötä suomalaiset innostuivat neulomaan toden teolla, ja erityisen suosituksi tuli neuloa islantilaisia villapaitoja islantilaisen lampaan villasta. Toisinaan lankaliikkeillä oli jopa pulaa suosituimmista langoista.

Jenna Kostet oli neulonut aiemmin pääasiassa sukkia, mutta villapaidat alkoivat houkutella vapaa-ajan lisäännyttyä. Hän pohti, mikä voisi olla suomalainen vastine suosituille islantilaisille neuleille.

Kansatiedettä ja folkloristiikkaa opiskelleelle Jennalle vastaus löytyi suomalaisuuden ytimestä: hän päätti yhdistää Kalevalan ja kotimaiset pienten tuottajien villalangat. Aluksi Jenna ehkä hieman vitsaili kertoessaan, että aikoo neuloa Kalevalan läpi.

– Maailman synty -villapaidan ohjeesta alkoi tulla paljon kyselyjä sen jälkeen, kun julkaisin kuvan Instagramissa, joten rohkaistuin yrittämään ja kirjoitin neuleesta ohjeen. Heräsi ajatus, että voisin neuloa kaikki Kalevalan runot läpi.

Luonteva kasvu kirjailijaksi

Kirjailijana Jenna Kostet on sanalla sanoen monipuolinen: hänellä on yleensä useita projekteja työn alla. Hän myös liikkuu sukkelasti kirjallisuusgenrestä toiseen ja kirjottaa erilaisille kohderyhmille: lapsille, nuorille ja aikuisille.Kirjailijaksi Jenna Kostet on kasvanut. Hänen lapsuudenkodissaan kirjat ja lukeminen olivat aina läsnä.

”Maaginen realismi on lähellä sydäntäni.”

– Tarinat ovat aina olleet tärkeä osa elämääni ja oli luontevaa ruveta itsekin kertomaan tarinoita. Esikoisromaanini julkaistiin vuonna 2014, mutta sitä ennen olin ehtinyt kirjoittaa jo monta tarinaa ja romaanikäsikirjoitusta.

Kirjailijalle tarinoiden alkusilmuja löytyy niin arjesta kuin menneestä ajasta.

Kalevala ja kansanperinne olivat ennalta tuttuja opintojeni myötä. Olen hyödyntänyt kansanperinteeseen liittyvää tietoutta myös romaaneissani, ensimmäinen romaanini, nuortenromaani Lautturi esimerkiksi sijoittuu osittain Tuonelan joelle. Suomalaisen mytologian mystinen luontosuhde on minusta erittäin kiinnostava ja vietän itse paljon aikaa luonnossa ja eläinten kanssa. Minulla on koira ja omistan ystäväni kanssa yhdessä islanninhevosen.

Kostetin esikoisromaani voitti Blogistanian Kuopus 2014 -palkinnon ja teos oli myös Kuvastaja-ehdokkaana. Hänen ensimmäinen lastenkirjansa Ilon Milli ja pelon Mölli kertoo pelkojen kohtaamisesta ja niiden käsittelystä. Kuvitettu kirja on suunnattu noin 5-8-vuotiaille, ja tarinan myötä lapsi saa työkaluja pelkojen käsittelyyn. Millin ja Möllin tarina jatkuu kirjassa Milli, Mölli ja surunmaalaaja, jossa käydään läpi elämän eteen tuomia suruja ja niiden käsittelyä. Tunnetaitokirjat on tunnelmallisesti kuvittanut Kaisu Sandberg.

Jenna Kostetin uusin aikuisten historiallinen romaani Margaretan synti sijoittuu 1600-luvun Turkuun.

– Olen historiantutkijan tytär ja ollut koko aikuisikäni museossa töissä, mutta vasta nyt, viidennen romaanini kohdalla uskaltauduin kirjoittamaan historiaan sijoittuvan tarinan. Margaretan synti perustuu todellisen ihmisen, Margareta Kittin elämään ja yritin tehdä taustatyön mahdollisimman perusteellisesti, sillä museoalan ihmisenä tiedän, miten tarkkoja osa lukijoista on historiallisten yksityiskohtien suhteen.

Margaretan synti on saanut innostuneen vastaanoton, ja sitä on kiitetty erityisesti aikakauden asujen sekä Turun kuvaamisesta: kaupunki piirtyy lukijalle elävästi, sen hajut ja äänet voi melkein aistia.
Silmukoita ja kirjaimia

Kirjoittaminen on tapa ymmärtää ja tulkita ympäröivää maailmaa. Kaunokirjallisuuden lukijalle kirjat antavat mahdollisuuden päästä kokemaan jotain sellaista, mitä ei muuten voisi kokea, kirjojen kautta avautuvat ovet toisiin todellisuuksiin. Jenna Kostetin suunnittelemista Kalevala-neuleista huomaa hyvin, että hän on luonteeltaan ennen kaikkea tarinankertoja.

– Kansatieteen ja folkloristiikan opinnoista on myös tarttunut mukaan kiinnostus suomalaista mytologiaa kohtaan. Maaginen realismi on lähellä sydäntäni.

– Jokaisella neulemallillani on tarina, ja kuvioissa pyrin löytämään sellaiset teemat, jotka yhdistyvät valitsemaani aiheeseen. Osassa mallien kuviosta on pohjalla esimerkiksi skandinaavisten ja karjalaisten perinneneuleiden teemoja, kuten kärjellään seisovat neliöt ja riimukirjaimista ideoidut kuviot, myös eläinaiheet kiinnostavat minua. On ihana nähdä ihmisten neuleistani tekemiä erilaisia versiota, eikä minua haittaa ollenkaan, vaikka mallejani muuteltaisiin ja varioitaisiin. Koen, että se on osa käsityöperinnettä.

”Neulominen on minulle uusi tarinankerronnan muoto.”

Kalevalan viidessäkymmenessä runossa riittää neuleaihelmia. Kansalliseepoksemme kolmannessa runossa Väinämöinen laulaa Joukahaisen suohon. Siitä Jenna Kostet sai idean Suolaulu-paitaan, joka on ylistyslaulu kotimaan suomaisemalle. Louhi-paita kuuluu Jennan omiin suosikkeihin. Tästä Pohjolan emännän nimikkopaidan kuviosta löytyy hedelmällisyyttä kuvaava riimumerkki ja viisasta naista merkitsevä yleispohjoismainen symboli.

– Neulominen on minulle uusi tarinankerronnan muoto. Aloitan uuden paidan suunnittelun aina taustatyö edellä eli runoon ja sen aihepiiriin syventyen. Haen inspiraatiota luonnosta ja kotimaisesta taiteesta, kulttuuri- ja käsityöperinteestä.

– Neulesuunnittelijana en koe olevani vielä kovin taitava, sillä mallien sarjoittaminen eri kokoihin ja villapaitojen istuvuuteen liittyvät yksityiskohdat eivät olleet minulle ennalta tuttuja. Olen kuitenkin tullut siihen tulokseen, että kaiken voi oppia, kun tarpeeksi haluaa.

– Seuraava romaanikäsikirjoitus on työn alla, mutta sitä ennen yritän saada viimeisteltyä syksyllä 2022 neulekirjaan tulevat ohjeet.

Jenna suosii neuloessaan pienten kotimaisten tilojen käsinvärjättyjä villalankoja ja luonnon sävyjä. Kun kädenjälki näkyy käsialan lisäksi materiaalissa, tulee neuleen pinnasta eläväinen. Laadukkaasta villasta neulottu paita on kestävä ja ekologinen vaate, joka tarvittaessa raikastuu tuulettamisella ja tarvitsee vesipesua vain hyvin harvoin. Neulojat käyttävät villapaitaan aikaa runsaasti, silmukka silmukalta työ kuitenkin aina etenee. Valmistuttuaan neulepaidasta tulee helposti lempivaate, joka vain paranee käytössä. Ja kun aihe on ikiaikaisen juureva, voi omasta Kalevala-neuleesta tulla oman vaatekaapin klassikkopaita.