Yhteiset lapsemme: Ulkomaalaistaustaisten nuorten poliittinen osallisuus syntyy vuorovaikutuksessa

Yhteiset lapsemme: Ulkomaalaistaustaisten nuorten poliittinen osallisuus syntyy vuorovaikutuksessa

Yhteiset lapsemme: Ulkomaalaistaustaisten nuorten poliittinen osallisuus syntyy vuorovaikutuksessa 1186 830 Kulttilehdet

Poliittinen osallistuminen tarkoittaa yksilölle oman äänen kuuluville saamista ja mahdollisuutta ottaa kantaa itselle tärkeäksi koettuihin asioihin. Yksi tapa osallistua on äänestää vaaleissa. Vaalitilastoja tarkasteltaessa Suomen ulkomaalaistaustaisen väestön poliittinen osallistuminen näyttää niukalta – kuntavaaleissa 2017 vain yksi neljästä äänioikeutetusta ulkomaalaistaustaisesta äänesti, koko maan äänestäneiden osuuden ollessa miltei 60 prosenttia. Nuorten äänestäneiden osuus oli tätäkin matalampi – 18–24-vuotiaiden keskuudessa 16 prosenttia.

Osallistumismahdollisuuksia

Ulkomaalaistaustaisten nuorten äänestämisen vähäisyyden taustalla on varmasti lukuisia tekijöitä. Yksi voi olla perinteisten yhteiskunnan vaikuttamisen tapojen ja instituutioiden näyttäytymien nuorille etäisinä. Tutkimuksen mukaan tiedon puute on ulkomaalaistaustaisten joukossa tärkein syy jättää äänestämättä – yksi tärkeä tapa saada ulkomaalaistaustaisia nuoria vaaliuurnille voikin olla selkeän ja saavutettavan tiedon tarjoaminen kattavasti eri kielillä, koskien niin äänioikeutta, äänestämistä kuin myös poliittista järjestelmää.
On myös mahdollista, etteivät puolueet ehdokkaineen edusta ja aja asioita siellä, missä nuoret ovat. Halua osallistua ja vaikuttaa kyllä löytyy: esimerkiksi vuoden takainen Black Lives Matter -mielenosoitus kokosi yli 3 000 eritaustaista ihmistä Helsingin Senaatintorille ottamaan kantaa yhteisen tärkeän asian vuoksi. Mielenosoitus ajoittui haastavaan ajankohtaan, mutta sosiaalisen median liikkeellepanemana se sai liikkeelle suuren ihmisjoukon.

”Sosiaalinen media voi saada nuoret laajasti osallistumaan omaan elämäänsä vaikuttaviin asioihin. Se mahdollistaa vuorovaikutuksen tutulla alustalla ilman portinvartijoita tai hierarkioita.”

Oikein toteutettuna sosiaalinen media voi jatkossakin toimia välineenä saada nuoret osallistumaan sellaisiin asioihin vaikuttamiseen, jotka vaikuttavat heidän jokapäiväiseen elämäänsä. Myös Nuorisotutkimusseura on ehdottanut sosiaalisen median hyödyntämistä yhtenä nuorten osallistumista lisäävänä keinona, sillä sosiaalinen media mahdollistaa vuorovaikutuksen nuorille tutulla alustalla, joka ei toimi jo-olemassa-olevien hierarkioiden ja niin kutsuttujen ”portinvartijoiden” pelisäännöillä.

Esikuvia ja omia ehdokkaita

Tutkimustietoon nojautuen myös sopivien ehdokkaiden puute on merkittävä syy jättää äänestämättä. Nuorten kohdalla tämä voi tarkoittaa paitsi sopivan ehdokkaan puuttumista ja siksi äänioikeuden käyttämättä jättämistä, myös mahdollisesti merkittävien poliittisten esikuvien puutetta.

Kuva: Pixabay

Voiko nuori kokea poliittiset instituutiot osallistumisen arvoisina ja luotettavina tahoina, mikäli hän ei löydä niistä itseään edustavia henkilöitä? Tuoreen väitöskirjan mukaan ulkomaalaistaustaiset ja etniset vähemmistöt ovat aliedustettuja niin kuntavaalien ehdokaslistoilla kuin kunnanvaltuutettuinakin, ja ongelman taustalla on sosiaalisten verkostojen puute. Puolueet tekisivätkin tärkeää työtä myös ulkomaalaistaustaisten nuorten poliittisen osallisuuden kasvattamiseksi, kun ne panostaisivat moninaisempaan ehdokasasetteluun. Moninaisemmilla päätöselimillä saataisiin myös otettua huomioon moninaisen väestön tarpeet kattavammin.
Nuorten esikuvista ja representaatioista ovat vastuussa myös uutismediat: jatkuva negatiivisen huomion keskipisteenä oleminen voi olla yksi tapa tuottaa nuorille kokemuksia siitä, etteivät he ole tärkeä ja täysivaltainen osa yhteiskuntaa. Ilmiö koskee myös Suomessa syntyneitä ulkomaalaistaustaisia nuoria, joiden osallistumisaktiivisuus viime kuntavaaleissa oli 26 % (18–24-vuotiaat). Syrjintäkokemukset vieraannuttavat poliittisesta osallistumisesta jopa henkilöitä, jotka ovat syntyneet Suomessa.

Lopulta – poliittista osallisuutta ja äänestämistä ei tule nähdä vain itseisarvona, tärkeänä asiana sen itsensä vuoksi. Poliittinen osallisuus antaa nuorille mahdollisuuden arvioida ja antaa palautetta koskien heille suunnattuja ja heille kuuluvia palveluja ja yhteiskunnallisia rakenteita. Poliittinen osallistuminen voi olla paitsi muiden osallisuuden kokemusten seurausta, myös tarjota väyliä olla osana laajempaa yhteiskuntaa.

Teksti: Sofia Achame & Anna Seppänen

Sofia Achame on ihmisoikeusjuristi ja Think Africa -järjestön varapuhemies.
 Anna Seppänen on väitöskirjatutkija ja projektikoordinaattori Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Yhdenvertaisuusyksikössä.