Digitukea olisi saatava julkisena palveluna, sanoo vapaaehtoisneuvoja Seija Heinonen-Hyytiäinen.
Perustuslaki takaa syrjimättömyyden, muistuttaa Digi arkeen -neuvottelukunnan Marianne Heikkilä.
Teksti: Pirkko Keskinen
Kuva Elvi Rista / Studio Fotonokka Oy
Hyvä kysymys, vastaa tamperelainen Seija Heinonen-Hyytiäinen hetken hiljaisuuden jälkeen kysymykseen, mistä hän hakisi esimerkiksi pankkinsa ja Kelan yhteystiedot, jos olisi pelkän lankapuhelimen varassa. Vanhanmallisia paperisia puhelinluetteloitahan ei ole.
Finanssialan asiantuntijatehtävissä työuransa tehnyt eläkeläinen on yli kymmenen vuotta tehnyt vapaaehtoistyötä ATK Seniorit Mukanetissä, joka tarjoaa ikäihmisille koulutusta ja neuvontaa verkkopalvelujen käytössä. Työ on palkitsevaa mutta se on myös opettanut suhtautumaan varovaisesti digitalisaatioon kohdistuviin odotuksiin. Monet kokevat jääneensä nopeassa muutoksessa heitteille.
Sadoilla tuhansilla suomalaisilla ei tosiaankaan ole kuin se lankapuhelin tai peruskännykkä, eivätkä kaikki pysty käyttämään tietotekniikkaa, vaikka heillä olisikin rahaa laitteisiin. Digipalvelujen rinnalla tarvitaan perinteisiä palveluita.
Valtiovarainministeriön Digi arkeen -hankkeessa on tehty sama johtopäätös. Hankkeen puheenjohtaja, Marttaliiton pääsihteeri Marianne Heikkilä muistuttaa, että perustuslaki takaa kaikille yhtäläisen kohtelun ja syrjimättömyyden. Palvelujen digitalisoinnista saadaan kiistattomia hyötyjä. Mutta niiden, jotka eivät tuettunakaan pysty niitä käyttämään tai jotka eivät voi valtuuttaa ketään toimimaan puolestaan, pitää saada julkiset palvelut palvelupisteistä tai puhelinpalveluna. Hän toivoo, että se huomioitaisiin myös yksityisissä palveluissa, vaikkei laki siihen suoranaisesti pakottaisikaan.
Julkiset palvelut yhdelle luukulle
Heikkilä odottaa paljon vireillä olevalta valtion palvelu- ja toimitilaverkon uudistukselta. Suunnitelmissa on toimipisteet, joista saa palvelua, digitukea ja etäpalvelua monialaisesti. Se lopettaisi luukulta toiselle juoksemisen. Hän myös toivoo, että kunnat saisivat riittävästi tukea voidakseen tarjota asukkailleen digitukea. Oma lukunsa on se, miten neuvonnasta tiedotetaan niin, että kaikki sen löytävät.
Marianne Heikkilän johtaman Digi arkeen -neuvottelukunnan tehtävä on tukea digipalvelujen tasapuolista kehittämistä. Heikkilä muistuttaa, että digitalisoinnin rinnalla on kehitettävä myös perinteisiä luukulta ja puhelimitse annettavia palveluita.
Kuva Elvi Rista / Studio Fotonokka Oy
Valtiovarainministeriön ja Digi- ja väestöviraston vuonna 2020 tekemän selvityksen mukaan suomalaisten digitaidot ovat kohtuullisella tasolla, mutta moni käyttää vain tuttuja palveluja. Uusien käyttöönotto vaatisi tukea varsinkin tietoturva-asioissa.
Heikkilä huomauttaa, etteivät kaikki nuoretkaan ole verkkomaailmassa automaattisesti kuin kotonaan. Tekniikka voi olla hallussa, mutta heillä saattaa olla vaikeuksia viranomaisten käyttämän kielen ymmärtämisessä. Tässä on viranomaisilla parannettavaa. Puutteita on joka tasolla, yliopistomaailmaa myöten.
Virheiden pelko kahlitsee
Seija Heinonen-Hyytiäisen mukaan senioreiden ongelmat tietotekniikan kanssa ovat muuttuneet siitä, kun hän vapaaehtoistyönsä aloitti. Alussa mukaan tultiin oman läppärin kanssa oppimaan sen käyttöä. Nyt harva tulee enää mukaan ihan ummikkona. Yhä useammin neuvoja halutaan tablettien ja älypuhelinten käytössä.
Heinonen-Hyytiäinen on kohdannut vapaaehtoistyössään iäkkäitä ihmisiä, jotka eivät kohtuullisista teknisistä taidoistaan huolimatta uskalla ilman apua hoitaa esimerkiksi pankkiasioitaan verkossa tai jotka kerta toisensa jälkeen menevät salasanojen kanssa sekaisin.
Heille, samoin kuin kokonaan digipalvelujen ulkopuolelle pudonneille, pitäisi olla mahdollisuus henkilökohtaiseen avustajaan, jos he muuten ovat valmiita verkossa asioimaan. Niille, joilla ei ole mahdollisuutta luotettavasti turvautua lähipiirin apuun, olisi hänen mielestään oltava tukea julkisena palveluna.
Marianne Heikkilän mielestä on hyväksyttävä myös se, että kaikki eivät yksinkertaisesti halua siirtyä käyttämään digipalveluita.
Seija Heinonen-Hyytiäinen on samaa mieltä, jos kohta ihmetteleekin sellaista valintaa. Hän muistuttaa, että netti tarjoaa paljon muutakin kuin verkkopankkia ja muuta asiointia. Erityisesti yksin asuville se on parhaimmillaan pohjaton virikkeiden lähde, ja sitä kautta on mahdollisuus päästä mukaan monenlaisiin yhteisöihin. Tätä hän on neuvontatyössään yrittänyt puhua niille, jotka arastelevat.
Digineuvontaa ja –tukea on kattavasti tarjolla koko maassa. Sitä järjestävät esimerkiksi kansalais- ja työväenopistot, kirjastot ja iso joukko yhdistyksiä ja järjestöjä. Lisätietoa palveluista löytyy muun muassa Kansalaisneuvonnan verkkosivuilta:
https://www.suomi.fi/ohjeet-ja-tuki/tuki-ja-neuvonta/tukea-verkossa-asiointiin
Tietoa Digi arkeen –neuvottelukunnasta: https://vm.fi/digi-arkeen-neuvottelukunta
Juttu julkaistu Minna-lehdessä Marraskuu / 2021