Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jokavuotinen Vuoden laatulehti -palkinto jaettiin nyt 19. kerran. Kilpailun tarkoitus on nostaa esiin laadukkaita kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtiä sekä muistuttaa niiden merkityksestä osana suomalaista yhteiskunnallista keskustelua.
Tänä vuonna laatulehden valitsijana toimi toimittaja Ruben Stiller.
”Kaupallinen media taistelee kuluttajien ajasta ja mainostuloista viihteellistämällä sisältöään. Perinteistä mediaa vaivaa hysteerinen elitismin pelko: kulttuurikritiikki kuihtuu ja älymystön ääni kuuluu vain kuiskauksena nurkasta. Tärkeintä on klikkausten määrä ja reaaliaikainen tulosten seuranta. Sivistys ei käy kaupaksi, eikä tuota klikkausjournalistisia tuotantoennätyksiä. Influensserien latteudet ja somekuplien kulttuurisotien poseeraukset tuottavat parempia lukuja. Suomi tyhmistyy halpojen spektaakkelien klikkauskarnevaaliksi. Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehdet ovat vastalääke Suomen tyhmistymiseen. Ne eivät pelkää elitismin leimaa. Ne ovat moniäänisen ja älyllisen Suomen perusta. Sivistysihanne elää sittenkin: kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehdissä. Eläköön elitismi, eläköön pienten kohderyhmien marginaali!”, julistaa Stiller.
Vuoden laatulehdeksi Stiller valitsi Historiallisen Aikakauskirjan.
Perusteluissaan hän toteaa: ”Suomi-tyhmistymisen keskeinen piirre on historiatajuttomuus. Zeitgeist voidaan kärjistetysti määritellä seuraavasti: aikahorisontti kutistuu somefiidin nokkeluuksien pikajuoksuksi ja reaaliaikaisen uutisoinnin spektaakkeliksi. Kaikki tapahtuu tässä ja nyt. Historiantaju banalisoituu itsenäisyyspäivän tyhjäksi hokemaksi sotaveteraaneista. Historiallinen Aikakauskirja on älyllinen huokaus historiatajun kadottaneessa maailmassa. Tutkijoiden artikkelit eivät yritä mielistellä lukijaa — lehti ei popularisoi, eikä yksinkertaista monimutkaisia asioita. Identiteetiltään Historiallinen Aikakauskirja on rehellinen tiedelehti, jonka artikkelit avautuvat myös maallikolle.
Kiitän lehteä mm. artikkelista ” Suomen eugeenisen pakkosterilisointipolitiikan alueelliset erot ja toimijoiden vaikutus 1935–1970”. Unohtamatta artikkelia ”Pyyteetön rakkaus, intohimoinen ystävyys – Miesten väliset suhteet 1700-luvun jälkipuoliskolla”.
Luin lehden teemanumeroa seksuaalisuuden historiasta. Siinä ei kerrottu raflaavasti Rasputinista, koska tutkijat eivät tavoittele klikkauksia.
Suomi tarvitsee tällaisia klikkauksista ja median yksinkertaistavista otsikoista vapaita alueita, joissa tutkija saa ajatella niin monimutkaisesti kuin kulloinkin on tarpeellista.”
Historiallisen Aikakauskirjan päätoimittaja Anu Lahtinen voitosta: ”Päätoimittajana kiitän lämpimästi palkinnosta, jonka näen arvostuksen osoituksena koko toimituksen, kirjoittajien ja historian ystävien yhteisölle. Historiallinen Aikakauskirja on sekä tutkijoiden että historian ystävien lehti, joka vaalii suomenkielistä tiedejulkaisemista. Toimitus, kirjoittajat ja muut kanssakulkijat käyttävät paljon aikaa ja energiaa, jotta lukijat saisivat kotimaisella kielellä laadukasta historiallista tietoa. Samalla, kun tiedelehtemme kehittää kansainvälisen ja kotimaisen tutkimuksen vuoropuhelua, uudistamme osaltamme myös kotimaisen tieteen ja julkisen keskustelun sanastoa.”
Tänä vuonna laatulehtikilpailussa oli uusi kategoria, ”Vuoden laatudigi”. Tämän palkinnon tuomari Stiller antoi Kirjailija-lehdelle, perusteluinaan: ”Suomalaisen kirjailijan asema kurjistuu. Myös kirjailijoiden asema yhteiskunnallisessa keskustelussa on 2000-luvulla marginalisoitunut. Valintani on kannanotto kirjailijoiden asemaan. Kuka haluaa elää Suomessa, jossa influensserin päätön ja huonolla suomella kirjoitettu postaus on vakavasti otettava yhteiskunnallinen kannanotto? Ehdotan, että nostamme kirjailijat yhteiskunnallisen keskustelun keskiöön ja ajamme influensserit marginaaliin.”
Päätoimittaja Ville Hytönen Kirjailija-lehdestä: ”On hienoa tulla kollegoiden palkitsemaksi ja tuntuu mukavalta, että uudistustyömme lehden verkkoon viemiseksi on onnistunut ja huomattu.”
Lisäksi tuomari antoi kunniamaininnan lehdille Liikunta & Tiede, NO NIIN, Psykoterapia ja Tsilari.
”Olympialiike – Ranskan vallankumouksen lapsi”. ”Sairaan kaunis huippu-urheilu”. ”Kaksostutkimus syventää tietoa liikunnan vaikutuksista terveyteen”. Liikunta & Tiede paikkaa urheilujournalismin ammottavan aukon. Se analysoi huippu-urheilun arvoja, yllättää kertomalla kaksostutkimuksista ja vie lukijan olympialiikkeen aateperinnön äärelle. Ote on poikkitieteellinen ja tuottaa lukijalle yllätyksiä. Suosittelen lehteä perinteiseen urheilujournalismiin kyllästyneille. Kun sankaritarinat ja tulosjournalismi alkavat maistua puulta, tartu Liikunta ja tieteeseen,” kehottaa Stiller.
”Tätä olemme tavoitelleet. Sentit ja sekunnit ovat ohikiitävässä hetkessä tärkeitä. Liikunnan ja urheilun syvin olemus ansaitsee kuitenkin paljon enemmän”, kertoo Liikunta & Tieteen toimituspäällikkö Jouko Kokkonen, toimituspäällikkö.
NO NIIN lehden kunniamaininnasta Stiller toteaa: ”Lehti nosti merkittävästi sedän verenpainetta. Lehteä lukenut setä ei ole woke, eikä myöskään identiteettipoliittisen kulttuuritaistelun sissi. Kehollisuuden ja politiikan välinen suhde on sedälle täysin tuntematonta aluetta. Setä antaa lehdelle korkeat pisteet, koska se tuulettaa Kekkosen ajan veteraanin ajattelua monikulttuurillisuudellaan ja radikaalisuudellaan. Setä ei enää tulisi toimeen ilman wokea: jokainenhan meistä tarvitsee peilin omalle identiteetilleen. Huomautettakoon myös, että lehti on graafisesti erityisen laadukas.”
Päätoimittajat Elham Rahmati ja Vidha Saumya NO NIIN lehdestä kommentoivat: “Receiving an honorary mention confirms our belief that creativity and an ‘imaginative present’ have the capacity to nourish us, and creative imagination is mainly fuelled by criticality, which we must all strive to uphold in continuously depoliticised environments.”
Psykoterapian kunniamaininnan perusteista tuomari totesi: ”Pekka Töpöhännän kadehdittava kyky olla oma itsensä?” ” Kateuden kasvot Tuhkimo-tarinassa”? Mitä tämä on? Pakko lukea, pakko ottaa selvää. Psykoterapia- lehti on Hesarin populaaripsykologisen humpan täydellinen vastakohta. Se ei surffaile pinnalla, eikä ole mikään psykologian Niksi- Pirkka. Suosittelen lehteä kaikille, jotka ovat kyllästyneet Hesarin tarjoamiin nikseihin ja haluavat sukeltaa syvyyspsykologian ihmeelliseen maailmaan. Freudin henki elää! Eläköön Freud!”
Päätoimittaja Markku Johansson kunniamaininnasta: ”Psykoterapia-lehden toimitus on otettu, iloinen ja kiitollinen tuomarin huomioinnista. Lehden toimitus, toimitusneuvosto ja kirjoittajat ovat liikkeellä rakkaudesta aihettansa kohtaan, syventääkseen tietoisuutta ihmisenä elämisen monenkirjavista ilmiöistä, jakaakseen ammatillista ja tutkittua tietoa sekä antaakseen mahdollisuuden kohtaamiseen ja keskusteluun psykoterapiasta kiinnostuneille lukijoille. Tuomari oli lausunnossaan löytänyt jotain olennaista Psykoterapia-lehden olemuksesta; pystyäksemme ymmärtämään, auttamaan ja olemaan myötätuntoisia toisiamme kohtaan, ei meidän kannata suhtautua kapeakatseisesti elämään ja terveyteen, vaan pyrkiä lähestymään kokemuksiamme avoimesti, niiden pohjimmainen arvoituksellisuus ja moniselitteisyys hyväksyen.”
Tuomari Stiller perusteli Tsilarin kunniamainintaa: ”Laitetaanko dörtsi poseen vai boseen, jotta fogelit ei flygaa ineen? Juntti luki Tsilaria ja ihastui stadin slangin jazziin. Täytyy tilata lehti. Voisiko lehti tehdä tulevaisuudessa jutun, jossa tarina kerrotaan Itä- Helsingin uudella urbaanimurteella ja käännetään klassiseksi stadin slangiksi? Vertailu olisi kulttuurihistoriallisesti kiinnostavaa. Tsilaria lukiessa tulee selväksi, että stadin slangi on asenne elämään. Millainen asenne? Tsekatkaa itse.”
Tsilari kiittelee tuomarin päätöstä: ”Tsilari-jengi on innoissaan kunniamaininnasta. Kiitos siis! Se on selvää, että Stadin slangi on asenne. Tsilarin aiemman päätoimittajan Pemu Mustosen sanoin, stadilainen on jätkämäinen, ilkikurinen skloddi, retee ja röyhkee, bamlaa mitä funtsaa. Niin mekin teemme Tsilarissa. Kirjoitamme, mitä ajattelemme – reteesti ja röyhkeesti, aika usein ilkikurisesti.”
Kilpailuun osallistui 49 Kultin lähes 160 jäsenlehdestä. Yleisö sai perinteiseen tapaan antaa netin kautta ääniä suosikkilehdilleen. Yleisö äänesti suosikikseen Karjalan Heimon.
”Yli satavuotiaana kulttuurilehtenä Karjalan Sivistysseuran julkaisema Karjalan Heimoon jatkuvasti kehittyvä ja ajassaan elävä vähemmistön ääni. Nykykarjalaisuus on hyvin monimuotoista eikä sitoudu paikkaan. Lehtenä Karjalan Heimo luo yhteisen tilan erilaisille karjalaisuuksille, muun muassa historia-, kieli- ja kulttuuriaiheiden kautta. Kiitän lämpimästi kaikkia lehteämme äänestäneitä ja toivotan sen pariin tervetulleiksi myös uudet lukijat”, sanoo päätoimittaja Katri Kovasiipi.
Kultti ry:n puheenjohtaja Tuomas Rantanen on ilahtunut, miten tänä vuonna yhden hengen juryna toiminut Ruben Stiller on edeltäjiensä tapaan onnistunut valikoimaan tarjottimelleen sellaisen joukon hienoja lehtiä, jotka peilaavat yleisemminkin kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien monimuotoisuutta.
”Samalla täytyy muistuttaa siitä ikävästä seikasta, että tänä vuonna olemme jokaisessa Kultin hallituksen kokouksessa joutuneet kirjaamaan tiedon useammankin jäsenlehtemme lakkauttamisesta. Ensi vuodelle kulttuurilehtiin ja koko kulttuurikenttään kohdistuvien tukileikkausten myötä tahti uhkaa vain kiihtyä. Nyt jos koskaan median monimuotoisuuden turvaaminen vaatii poliittisen tuen ohella myös sitä, että aktiiviset kuluttajat äänestävät sen puolesta myös omilla kukkaroillaan.”
Laatulehtikilpailun voittaja julkistettiin Kultti ry:n osaston Kulttilavalla Helsingin Kirjamessuilla.
Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry on riippumattoman journalismin äänitorvi ja noin 160 Suomessa ilmestyvän lehden kattojärjestö. Kultti puolustaa sananvapautta ja median monimuotoisuutta sekä toimii lehtien edunvalvojana, ja tarjoaa niille koulutusta ja markkinointiväyliä.
Lisätiedot:
Kultti ry:n toiminnanjohtaja Helinä Ylisirniö, 044 210 3445
Kultti ry puheenjohtaja Tuomas Rantanen, 040 507 7165