Teksti: Kirsi Sand
Kuva: Hans Björknäs
Suomalainen Naisliitto ry:n vuonna 2019 perustama Minna-palkinto jaettiin 8. lokakuuta 2023 kolmannen kerran.
Opetusneuvos Hilja Vilkemaan Stipendisäätiön rahoittama Minna-palkinto luovutettiin kahdelle naiselle tunnustuksena heidän elämäntyöstään vaikeassa asemassa olevien naisten yhdenvertaisuuden lisäämiseksi ja elämänlaadun parantamiseksi. Palkinnon saivat Vaasassa järjestetyssä Minna Canth -seminaarissa psykologi, Hämeenlinnan Rikosseuraamuskeskuksen johtaja Kaisa Tammi Hämeenlinnasta ja terveydenhoitaja, geronomi YAMK Riitta Vesala Oulusta. Palkinnot luovutti tilaisuudessa Suomalaisen Naisliiton puheenjohtaja Eva Tervonen.
Tunnustuspalkinnosta ilahtunut Kaisa Tammi kokee palkinnon olevan tunnustus myös pyrkimyksille parantaa naisvankien asemaa.
- – On ollut onni saada tehdä innostavaa ja kiinnostavaa työtä. Naispuolisten rikoksentekijöiden maailma on koskettanut minua. Olen saanut tilaisuuksia puhua heidän ongelmistaan ja pyrkiä saamaan aikaan muutosta.
Kaisa Tammi on koulutukseltaan psykologi. Valmistuttuaan 1995 hän toimi vankilapsykologina Pelson vankilassa ja nousi kolmessa vuodessa vankilan apulaisjohtajaksi. Vuonna 2000 hänet valittiin Vanajan avovankilaan osastonjohtajaksi ja myöhemmin vankilan johtajaksi. Nykyään Kaisa Tammi toimii Hämeenlinnan rikosseuraamuskeskuksen johtajana.
Naiset haavoittuvin ryhmä
Naiset ovat vangeista haavoittuvin ryhmä. Kaisa Tammi on ajanut uudistuksia heidän hyväkseen jo kahden vuosikymmenen ajan.
- – Naisvankien asema vankilassa 2000-luvun alussa oli vaikea. Avovankilat olivat sekavankiloita ja naiset olivat niissä alisteisessa asemassa. Sekavankiloista luovuttiin vasta vuonna 2021.
- – Vankilassa oli 2000-luvun alussa vankeina myös äitejä lapsineen. Lapsen oikeuksien kannalta tilanne oli kestämätön. Olin mukana toteuttamassa perheosaston perustamista vankilaan vuonna 2010. Osasto tukee ja ohjaa vankeja vanhemmuudessa.
Vuonna 2020 Kaisa Tammi kiersi vankiloissa ja kokosi kehitysehdotuksia naisvankiselvitykseen, joiden pohjalta Rikosseuraamuslaitos ryhtyi parantamaan naisvankien oloja. Esiin nousi monia naiserityisiä kysymyksiä, kuten naisten asuminen, häirinnän poistaminen, traumanymmärrys ja perheasiat.
Väkivallan ja trauman varjo
Naisvankeja on Suomessa 240 eli kahdeksan prosenttia vangeista. Naisten taustalta löytyy tyypillisesti pitkään koettua kaltoinkohtelua ja väkivaltaa.
- – Naisvangeista 97 prosenttia on kokenut väkivaltaa ja 70 prosenttia on kärsinyt lähisuhdeväkivallasta. Seksuaaliväkivallan kokemuksia on joka kolmannella, ja sitä on tapahtunut monille jo hyvin nuorena, Kaisa Tammi luettelee hätkähdyttäviä lukuja. – Rikoksentekijöinä naiset joutuvat vankilaan usein väkivaltaisen teon vuoksi, jonka taustalla on pitkäaikainen traumahistoria.
- – Monen naisvangin elämä on ollut kärsimystarina. Ääritilanteet ovat voineet johtaa puolison surmaamiseen. Surullisin on tapaus, jossa nainen on yrittänyt laajennettua itsemurhaa yrittäen surmata itsensä ja lapsensa, mutta on jäänyt itse henkiin ja lapsi on kuollut. Rikoksen tekijät tuntevat surua ja häpeää, useimmat katuvat. Teon jälkeen on vaikea toipua ennalleen.
Kaisa Tammi on pyrkinyt tukemaan naisten itseluottamusta ja muun muassa ohjannut heitä ammattikoulutukseen.
Merkityksellinen työ palkitsee
Miesvaltaisella vankila-alalla nainen on saanut raivata kiviä polultaan, etenkin pyrkiessään ja tullessaan valituksi johtotehtäviin, joissa enemmistö on miehiä.
- – Niitä kiviä on tullut käännettyä ja potkiskeltua välillä varpaat mustina, Kaisa Tammi naurahtaa. – Kyllä 90-luvulla sai kuulla tytöttelyä ja sietää ennakkoluuloja ja sovinistista käyttäytymistä – ja vielä 2000-luvun alussakin. Onneksi moni asia on työelämässä muuttunut parempaan suuntaan. Pidän työstäni. Työ on merkityksellistä ja mielekästä ja se palkitsee. Olen uskollinen periaatteilleni enkä pelkää nostaa esiin asioita, joita pidän tärkeinä.
Kaisa Tammi on kirjoittanut kokemuksistaan kirjan Naisvankilan pomo (2022, WSOY). Hänet on palkittu vuonna 2022 kansainvälisellä Erinomaisen vankeinhoidon työntekijän palkinnolla.
Minna-palkinnon saajat Kaisa Tammi (vas.) ja Riitta Vesala
IKÄÄNTYNEILLE TURVALLINEN ARKI
Oululainen Riitta Vesala valmistui terveydenhoitajaksi vuonna 1992. Hän suuntautui vanhustyöhön ja valmistui geronomiksi 2019. Tänä vuonna valmistui ikääntymisen asiantuntija YAMK -tutkinto. Riitta Vesala on koko uransa ajan tehnyt työtä ikäihmisten arjen turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistämiseksi.
Vesalan erityisalueena on ikääntyneiden kaltoinkohtelun ja lähisuhdeväkivallan vastainen työ. Suomessa joka neljäs ikäihminen pelkää läheistään. Se on hälyttävä luku.
Kaltoinkohtelu on tabu
- – Vanhusten kaltoinkohtelu on ilmiönä tabu. Siitä ei puhuta tai sitä vähätellään. ”Etkö saa lastasi kuriin?” tokaistaan vanhukselle, jota aikuinen lapsi kohtelee huonosti. Tai jos aviopari puhuu toisilleen rumasti, asia sivuutetaan, Riitta Vesala kertoo. – Kaltoinkohteluun ja väkivaltaan pitäisi puuttua ajoissa. Vanhuspalvelulaki velvoittaa ammattilaisia puuttumaan tilanteeseen.
Väkivaltainen läheinen voi olla puoliso, avopuoliso, lapsi tai lapsenlapsi. Väkivalta voi olla joko fyysistä väkivaltaa, tönimistä ja lyömistä, tai henkistä vallankäyttöä, uhkailua ja esimerkiksi rahan kiristämistä. Asiaan puuttumisen tekee vaikeaksi se, että vanhus ei kerro kärsimästään kohtelusta.
- – Kaltoin kohdeltu vaikenee, koska pelkää puolisoaan tai on taloudellisesti riippuvainen tästä. Tunnetaan myös häpeää tilanteesta. Kaltoinkohtelu voi eristää yksinäisyyteen. Syvään on iskostunut myös käsitys, että avioliitto on elinikäinen liitto, jonka vuoksi on vain kestettävä, Riitta Vesala sanoo. – Ikävä kyllä väkivalta ei yleensä lievene vaan ajan kuluessa kasvaa rajummaksi. On tilanteita, jolloin on jouduttu soittamaan 112-hätänumeroon. Yleensä vanhus ei kuitenkaan tee asiasta rikosilmoitusta.
Ammattilainen tarkkailee ja arvioi tilannetta kotikäynneillä ja tarvittaessa tekee huoli-ilmoituksen, jolloin tieto menee sosiaalityöntekijöille ja asiaan puututaan virallista tietä.
Turvallisen vanhuuden puolesta
Riitta Vesala on työskennellyt useassa hankkeessa, joilla edistetään vanhusten turvallisuutta ja hyvinvointia. Ikääntyviin kohdistuvan kaltoinkohtelun vastaista työtä tehnyt Juuri-hanke (2013-2017) yhdisti vanhustyön ja väkivallan vastaisen työn asiantuntijat. Työ jatkui Kotiväki-hankkeessa (2018-2021).
- – Hankkeessa kehitettiin turvataitoja, vertaistoimintaa ja selviytymismalleja ja julkaistiin . turvataito-opas. Yhteistyönä syntyi myös valokuvanäyttely otsikolla ”Ennen minä juoksin pakoon” ajatuksella: Enää en suostu, Riitta Vesala kertoo.
Vesalan työ jatkui Oulun Diakonissalaitoksen säätiössä (ODL) alkuvuodesta 2023. Hän toimii projektikoordinaattorina Löydetään yhdessä! -hankkeessa v. 2023-26. Hankkeessa tehdään löytävää vanhustyötä oululaisten yli 65-vuotiaiden ikäihmisten parissa. Tavoitteena on löytää ja ohjata yksinäisyyttä kokevia vanhuksia erilaisten aktiviteettien ja palveluiden pariin.
Työssään Riitta Vesala on verkostoitunut laajasti ja tehnyt yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Minna-palkinto innostaa ja rohkaisee jatkamaan.
- – Olen iloinen palkinnosta. Iloitsen myös siitä, että samalla nousee esiin ja keskusteluun sen aihe, pyrkimykset turvallisen vanhuuden takaamiseksi.