Suomessa asui noin 230 000 ulkomaan kansalaista vuonna 2015. Luku on lähes yhdeksänkertainen vuoteen 1990 verrattuna.[i] Lisäksi vuosina 1990–2015 Suomen kansalaisuus on myönnetty 103 214 henkilölle.[ii] Ylivoimaisesti suurin ryhmä ulkomaan kansalaisia Suomessa vuoden 2015 lopussa olivat Viron kansalaiset (50 367). Suomessa asuvista ulkomaan kansalaisista heitä on enemmän kuin joka viides (21,9 %). Toiseksi eniten Suomessa asui Venäjän kansalaisia (30 813) ja kolmanneksi eniten Ruotsin kansalaisia (8 174).[iii]
Taulukko 1: Suurimmat kansalaisuusryhmät Suomessa 2015.[iv]
| 1. | Viro | 50 367 |
| 2. | Venäjä | 30 813 |
| 3. | Ruotsi | 8 174 |
| 4. | Kiina | 8 042 |
| 5. | Somalia | 7 261 |
| 6. | Thaimaa | 7 229 |
| 7. | Irak | 7 073 |
| 8. | Intia | 4 992 |
| 9. | Turkki | 4 595 |
| 10. | Vietnam | 4 552 |
| 11. | Britannia | 4 427 |
| 12. | Saksa | 4 112 |
| 13. | Puola | 3 959 |
| 14. | Afganistan | 3 741 |
| 15. | Entinen Serbia ja Montenegro | 3 535 |
| 16. | Ukraina | 3 392 |
| 17. | Yhdysvallat (USA) | 2 946 |
| 18. | Iran | 2 913 |
| 19. | Filippiinit | 2 688 |
| 20. | Nepal | 2 638 |
Ulkomaan kansalaisten osuus oli vuoden 2015 lopussa 4,2 prosenttia Suomen koko väestöstä.[1] Vaikka ulkomaalaisten määrä on kasvanut vauhdilla, on maahanmuuttajien osuus maan väestöstä kuitenkin vielä eurooppalaisesti alhainen.[2]
Ulkomaalaisista äänioikeus Suomen kuntavaaleissa on Euroopan unionin jäsenvaltioiden sekä Islannin ja Norjan kansalaisilla, sekä muiden maiden kansalaisilla, kun he ovat asuneet Suomessa vakinaisesti yli kaksi vuotta.[3][4]
Kotouttamisen tavoitteena on edistää maahanmuuttajien osallisuutta yhteiskunnassa. Tämä tarkoittaa osallisuutta kaikilla elämänalueilla – niin poliittisessa, yhteiskunnallisessa, taloudellisessa, sosiaalisessa kuin kulttuurielämässä. Keskusteluissa kotoutumisesta yhteiskunnallinen ja poliittinen osallisuus ovat kuitenkin jääneet vähemmälle huomiolle.[5] Yhteiskunnan eheyden kannalta on tärkeää, että kaikki Suomessa asuvat kokevat voivansa vaikuttaa omiin elinoloihinsa ja osallistua yhteisistä asioista päättämiseen.[6] Äänestysaktiivisuus onkin keskeinen kotoutumisen ja osallisuuden mittari.[7]
Maahanmuuttajat äänestäjinä
Maahanmuuttajien äänestysaktiivisuus on pysynyt Suomessa alhaisena siitä asti, kun ulkomaan kansalaiset saivat äänestysoikeuden kunnallisvaaleissa vuonna 1992. Myös muihin Pohjoismaihin verrattuna Suomessa asuvien maahanmuuttajien äänestysprosentti on alhainen.[8]
Vuoden 2012 kunnallisvaaleissa Suomessa oli 137 000 äänioikeutettua ulkomaan kansalaista (noin 3 % kaikista äänioikeutetuista). Heistä lähes puolet (44 %) oli EU-maiden kansalaisia.[9] Ainoastaan 19,6 prosenttia käytti äänioikeuttaan.[10] Äänestysprosentti koko maassa (58,2 %[11]) oli kolminkertainen ulkomaan kansalaisten äänestysaktiivisuuteen verrattuna.
Äänioikeuttaan käyttäneistä Somalian kansalaiset erottuivat muita korkeimmalla äänestysprosentilla (39 %). Toisena olivat Ruotsin kansalaiset (36 %).[12]
Eri tilastoja vertaillessa tulee olla tarkkana, sillä maahanmuuttajat saattavat olla luokiteltu kielen, syntymämaan tai vanhempien syntymämaan mukaan. Siten tuloksetkin vaihtelevat määritelmästä riippuen.
Kansalaisuuden saaminen nostaa äänestystodennäköisyyden kaksinkertaiseksi. Kansalaisuuden saaneista noin 39 prosenttia käytti äänestysoikeuttaan. Myös silloin, kun kansalaisuuden saaneet lasketaan mukaan, Ruotsissa ja Somaliassa syntyneet ovat maahan muuttaneista ahkerimpia äänestäjiä. Tällöin luvut olivat 45 prosenttia Ruotsissa syntyneistä ja 40 prosenttia Somaliassa syntyneistä.[13]
Suurimmat ryhmät, Venäjältä ja Virosta tulleet, erottuvat puolestaan muita alhaisemmalla äänestysaktiivisuudella. Viron kansalaisista 12 prosenttia ja Venäjän kansalaisista 16 prosenttia käytti äänioikeuttaan. Suomen kansalaisuuden saaneet mukaan laskettuna luvut olivat hieman korkeammat: Virossa syntyneistä äänioikeutetuista 14 prosenttia ja Venäjällä syntyneistä 19 prosenttia äänesti vuoden 2012 kuntavaaleissa.[14]
Suomeen tulevat maahanmuuttajat ovat taustaltaan hyvin erilaisia, ja he tulevat maahan hyvin erilaisista syistä. Mahdollisia syitä heidän alhaiselle osallistumiselleen vaaleissa on useita. Kaikki eivät ole tietoisia äänioikeudestaan. Suomalainen poliittinen järjestelmä on myös voinut jäädä heille vieraaksi. Joillekin kieli tuottaa ongelmia. Lisäksi puolueet eivät välttämättä ole osanneet tuoda esiin maahanmuuttajia kiinnostavia aiheita ja aktivoida heitä osallistumaan.[15]
Tutkimusten mukaan maassaolon kesto[16], suomalainen puoliso, alaikäisten lasten määrä, aikaisempi äänestyskokemus ja lähtömaan demokraattisuus vaikuttavat äänestysaktiivisuuteen. Kun äänioikeutettu tulee demokraattisesta maasta, hän äänestää uudessa kotimaassaan todennäköisemmin kuin ei-demokraattisesta maasta tullut.[17]
Myös kansalaisuuden saamisesta kulunut aika lisää maahanmuuttajien äänestysaktiivisuutta. Kansalaisuuden saaminen ei kuitenkaan kasvata maahan muuttaneiden äänestysaktiivisuutta yhtä korkealle tasolle kuin se on niillä, jotka ovat syntyneet Suomen kansalaisiksi.[18]
Koulutuksen ja iän vaikutukset äänestysaktiivisuuteen eivät ole maahanmuuttajilla yhtä suuret kuin syntyperäisillä äänioikeutetuilla.[19] Sen sijaan sosioekonominen asema, joka on maahanmuuttajilla keskimäärin alhaisempi kuin syntyperäisillä, vaikuttaa vahvasti äänestyskäyttäytymiseen.[20]
Maahanmuuttajien keskimääräinen työllisyysaste ja käytettävissä olevat tulot ovat selvästi alemmat kuin Suomessa syntyneiden. Ulkomaiden kansalaisten työttömyysprosentti on noin kaksinkertainen Suomessa syntyneisiin verrattuna.[21] He työskentelevät suomalaistaustaisia harvemmin asiantuntijatehtävissä ja ovat ”yliedustettuina palvelu- ja myyntityössä samoin kuin muissa työntekijäammateissa.”[22] Maahanmuuttajat ovat myös suomalaistaustaisia useammin määräaikaisissa työsuhteissa sekä vuokratyössä. Käytännössä maahanmuuttajien käytettävissä olevat keskitulot ovat noin kaksi kolmasosaa kantaväestön keskimääräisistä tuloista. 38 prosenttia maahanmuuttajista eli köyhyysrajan alapuolella vuonna 2011, kun taas syntyperäisten kohdalla tämä luku oli 14 prosenttia.[23]
Ehdokkaat ja valituksi tulleet
Puolueet ovat pyrkineet lähestymään maahanmuuttajia muun muassa monipuolistamalla ehdokastarjontaansa. Tietoa on pyritty jakamaan myös muilla kuin kotimaisilla kielillä. Lisäksi puolueilla saattaa olla erillisiä maahanmuuttajille tarkoitettuja valtakunnallisia yhdistyksiä ja paikallisosastoja.[24] Maahanmuuttajia on myös pyritty nostamaan puolueiden yleiseen toimintaan, jolloin ei synny erottelua ”meidän ja muiden välillä.”[25]
Vuoden 2012 kunnallisvaaleissa oli 680 ehdokasta, joiden äidinkieli oli muu kuin suomi, ruotsi tai saame. He edustivat 1,8 prosenttia kaikista ehdokkaista. Vieraskieliset olivat näissä vaaleissa siten prosentuaalisesti aliedustettuina. Eniten vieraskielisiä ehdokkaita oli Uudellamaalla, jossa 5,5 prosenttia oli vieraskielisiä. Vuoden 2012 kunnallisvaaleissa valituksi tuli 43 vieraskielistä ehdokasta (0,4 % valituista).[26]
Vain kansalaisuuden saaneilla on äänioikeus eduskuntavaaleissa. Eduskuntavaaleissa 2011 vieraskielisiä oli 1,3 prosenttia äänioikeutetuista.[27] Vieraskielisiä ehdokkaita oli 52. Heistä yksikään ei tullut valituksi. SDP:n Nasima Razmyar tosin nousi tuolloin ensimmäiselle varasijalle. Eniten vieraskielisiä ehdokkaita oli määrällisesti vihreillä (10), mutta prosentuaalisesti eniten Suomen ruotsalaisella kansanpuolueella (8,4 %). Ehdokkaista suurimmat kieliryhmät olivat venäjää (9) ja somalia puhuvat (8).[28]
Vieraskielisten ehdokkaiden osuus nousi 2,2 prosenttiin vuoden 2015 eduskuntavaaleissa. Suhteellisesti eniten vieraskielisiä ehdokkaita oli jälleen RKP:llä (4,8 %), ja toiseksi eniten SDP:llä (3,2 %). Vähiten vieraskielisiä ehdokkaita oli Kokoomuksella ja Perussuomalaisilla (0,9 % kummallakin). Vieraskielisistä ehdokkaista yli puolet oli ehdokkaana Helsingin tai Uudenmaan vaalipiirissä.[29]
Vuoden 2015 vaaleissa eduskuntaan tuli valituksi SDP:n Afganistanissa syntynyt Nasima Razmyar sekä Vihreiden Turkissa syntynyt Ozan Yanar.[30] Vieraskielisten osuus valituista (1 %) oli kuitenkin pienempi kuin heidän osuutensa äänioikeutetuista (1,7 %).[31] Luvut voivat olla maahanmuuttajaväestön osuutta alhaisemmat useastakin syystä. Ensiksi maahanmuuttajataustaisten äänestysaktiivisuus on alhainen. Toiseksi ehdokasvalinnat eivät ole helposti pääteltävissä. Maahanmuuttajat eivät välttämättä valitse maahanmuuttotaustaista ehdokasta, ja myös Suomessa syntyneet voivat yhtä hyvin antaa äänensä maahanmuuttotaustaiselle ehdokkaalle.
Katse tulevaan
Äänestysaktiivisuus puhuu vahvasti kotoutumisen ja yhteisöön kuulumisen puolesta. Äänestämättömyys kertoo todennäköisesti tiedon puutteesta tai ulkopuolisuuden kokemuksesta yhteiskunnassa.
Ulkomaan kansalaisia oli Suomessa vuoden 2015 loppuun mennessä noin 35 000 enemmän kuin vuoden 2012 lopussa[32]. Vuosina 2013–2015 kansalaisuuden saaneita oli Suomessa noin 25 000.[33] Maahanmuuttajaäänioikeutettujen määrä tulee siten olemaan kevään 2017 kuntavaaleissa huomattavasti edellisiä vaaleja suurempi. Luvut eivät ole vielä kovin suuria, mutta maahanmuuttajien määrän todennäköisesti kasvaessa tulee maahanmuuttajat pyrkiä integroimaan hyvissä ajoin osaksi Suomen poliittista järjestelmää.
Maahanmuuttajien sosioekonominen asema on yksi tekijä johon tulisi kiinnittää huomiota, kun mietitään keinoja maahanmuuttajien osallisuuden parantamiseksi pitkällä tähtäimellä. ”Erilaisilla koulutuksen ja työelämään liittyvillä toimilla voi olla tärkeä vaikutus osallistumiselle.”[34]
Myös tiedotukseen suomalaisesta järjestelmästä, vaaleista ja äänestämisestä tulisi panostaa entistä enemmän. Tiedotusta suunniteltaessa on otettava huomioon, että esimerkiksi kotoutumiskoulutuksen kautta tavoitetaan vain työttömät maahanmuuttajat. Siten esimerkiksi työn perässä muuttaneet eivät välttämättä edes saa tietoa äänioikeudestaan. Tällä hetkellä ilmoitus äänioikeudesta laaditaan vain suomeksi tai ruotsiksi.[35] On hyödytöntä toimittaa äänioikeutetulle ilmoitus äänioikeudesta kielellä, jota hän ei ymmärrä.
Myös poliittisten puolueiden kannattaa pyrkiä tavoittamaan maahanmuuttajat entistä paremmin. Niiden kannattaa myös tarjota maahanmuuttajille tietoa puolueiden välisistä eroista. Pelkkä maahanmuuttotaustaisten ehdokkaiden asettaminen ei ole puolueilta riittävä keino maahanmuuttajaäänestäjien aktivoimiseksi. Erityisesti työväenliikkeen kannattaisi panostaa maahanmuuttajien aktivoimiseen uurnille sillä ”nykytiedon valossa Euroopan maahanmuuttotaustaiset ihmiset tukevat useammin vasemmistopuolueita.”[36]
Kirjoittaja Merja Jutila Roon, PhD
Julkaistu alun perin Työväentutkimus Vuosikirjassa 2016
Viitteet
[1] Suomen kansalaisuuden saaneet edellisen kansalaisuuden mukaan 1990-2015. Tilastokeskus 2016.
[2] File:Immigrants, 2014 (per 1 000 inhabitants). Eurostat 2016. http://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php/File:Immigrants,_2014_(per_1_000_inhabitants)_YB16.png. Haettu 26.7.2016.
[3] Kun kyseinen kunta on ollut heidän kotikuntansa 51 päivää ennen vaalipäivää ja heillä on ollut kotikunta Suomessa yhtäjaksoisesti kahden vuoden ajan laskettuna 51. päivästä ennen vaalipäivää.
_YB16.png){kind=link}
[4] Äänioikeus. Vaalit.fi 2016. http://www.vaalit.fi/fi/index/aanestajalle/aanioikeus.html. Haettu 26.7.2016.
[5] Pirkkalainen, Päivi; Wass, Hanna; Weide, Marjukka 2016: Suomen somalit osallistuvina kansalaisina. Yhteiskuntapolitiikka, 81 (1), 72.
[6] Suurpää, Johanna 2015: Johdanto. Teoksessa Wass, Hanna; Weide, Marjukka: Äänestäminen osana poliittista kansalaisuutta, Maahanmuuttotaustaisten äänioikeutettujen osallistuminen vuoden 2012 kunnallisvaaleissa. Selvityksiä ja ohjeita 26. Helsinki, Oikeusministeriö, 10.
[7] Kariuki, Peter 2015: Äänestysaktiivisuus kertoo kotoutumisesta. Helsingin Sanomat, Vieraskynä 9.9.2012. http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1347072771920. Haettu 2.1.2015.
[8] Maahanmuuttajien äänestysinnolle potkua. Yle 31.7.2012. http://yle.fi/uutiset/maahanmuuttajien_aanestysinnolle_potkua/6237328. Haettu 26.7.2016 ja Kariuki 2015.
[9] Wass, Hanna; Weide, Marjukka 2015: Äänestäminen osana poliittista kansalaisuutta, Maahanmuuttotaustaisten äänioikeutettujen osallistuminen vuoden 2012 kunnallisvaaleissa. Selvityksiä ja ohjeita 26. Helsinki, Oikeusministeriö, 13.
[10] Borg, Sami (toim.): Demokratiaindikaattorit 2013, Oikeusministeriö, Selvityksiä ja ohjeita 52, 2013, 79.
[11] Ennakkotieto: Kokoomus säilytti asemansa suurimpana puolueena, Perussuomalaiset lisäsivät kannatustaan eniten kunnallisvaaleissa 2012. Tilastokeskus 2012. http://tilastokeskus.fi/til/kvaa/2012/kvaa_2012_2012-10-29_tie_001_fi.html. Haettu 25.7.2016.
[12] Wass & Weide 2015, 39.
[13] Mt., 40.
[14] Mt., 39-41.
[15] Weide, Marjukka; Saukkonen, Pasi 2013: Maahanmuuttajien poliittinen osallistuminen. Teoksessa Martikainen, Tuomas; Saukkonen, Pasi; Säävälä, Minna (toim.) Muuttajat: kansainvälinen muuttoliike ja suomalainen yhteiskunta. Helsinki, Gaudeamus, 272.
[16] Mt., 267.
[17] Wass, Hanna; Blais, André; Weide, Marjukka; Morin-Chassé, Alexandre 2014: Engaging immigrants? Examining the correlates of electoral participation among voters born outside the country. Paper prepared for presentation at the MPSA conference, April 3–5, 2014, Chicago, 1–12.
[18] Mt., 11.
[19] Mt.
[20] Wass & Weide 2015, 56.
[21] Eronen, Antti; Härmälä, Valtteri; Jauhiainen, Signe; Karikallio, Hanne; Karinen, Risto; Kosunen, Antti; Laamanen, Jani-Petri; Lahtinen; Markus 2014: Maahanmuuttajien työllistyminen, Taustatekijät, työnhaku ja työvoimapalvelut.
Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 6/2014, Työ ja yrittäjyys. Helsinki, Työ- ja elinkeinoministeriö, 16.
[22] Sutela, Hanna 2015: Ulkomaalaistaustaiset työelämässä. Tilastokeskus 2015. https://tilastokeskus.fi/tup/maahanmuutto/art_2015-12-17_003.html. Haettu 22.7.2016.
[23] VATT-työryhmä 2014: Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen. VATT Analyysi. Helsinki, Valtion taloudellinen tutkimuslaitos, 16–18.
[24] Ahokas, Laura; Weide, Marjukka; Wilhelmsson, Niklas 2011: Maahanmuuttajien yhteiskunnallispoliittisen osallistumisen tukeminen alue- ja paikallishallinnossa sekä poliittisissa puolueissa. Selvityksiä ja ohjeita 9/2011. Oikeusministeriö, 50-56.
[25] Weide & Saukkonen 2013, 278.
[26] Mt., 275.
[27] Ehdokkaiden tausta-analyysi eduskuntavaaleissa 2011. Tilastokeskus 2011. http://www.stat.fi/til/evaa/2011/evaa_2011_2011-04-18_kat_001_fi.html. Haettu 29.7.2016.
[28] Mt., 276-277.
[29] Ehdokkaiden tausta-analyysi eduskuntavaaleissa 2015. Tilastokeskus 2015.
http://www.stat.fi/til/evaa/2015/01/evaa_2015_01_2015-04-10_kat_001_fi.html. Haettu 13.7.2016.
[30] Nasima Razmyar ja Ozan Yanar nousevat eduskuntaan: ”Epätodellinen olo.” Helsingin Sanomat 19.4.2015. http://www.hs.fi/politiikka/a1429415433149, Haettu 14.7.2016.
[31] Ehdokkaiden ja valittujen tausta-analyysi eduskuntavaaleissa 2015. Tilastokeskus 2015. http://www.stat.fi/til/evaa/2015/evaa_2015_2015-04-30_kat_001_fi.html. Haettu 13.7.2016.
[32] Maahanmuuton vuosikatsaus 2012. Sisäministeriö 2013. http://www.intermin.fi/download/43828_Maahanmuuton_tilastokatsaus2012_web.pdf?c7ec18075367d388, Haettu 28.7.2016.
[33] Suomen kansalaisuuden saaneet edellisen kansalaisuuden mukaan 1990–2015, Kansalaisuuden saaneet yhteensä. Tilastokeskus 2016. http://vertinet2.stat.fi/VERTI/graph/graphserver.htm?ifile=quicktables/Maahanmuuttajat/kansal_saaneet_1&lang=3&rind=1&x=800&y=600. Haettu 13.7.2016.
[34] Wass & Weide 2015, 58.
[35] Tieto vahvistettu sähköpostilla Oikeusministeriön Demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksiköstä 1.4.2016.
[36] Weide & Saukkonen 2013, 267.
[i] Väestö kansalaisuuden mukaan 1990–2015, Ulkomaan kansalaiset yhteensä. Tilastokeskus 2016. http://vertinet2.stat.fi/verti/graph/Graphserver.htm?&ifile=quicktables/Maahanmuuttajat/kansa_1&lang=3&rind=3&gskey=2&x=586. Haettu 12.7.2016.
[ii] Suomen kansalaisuuden saaneet edellisen kansalaisuuden mukaan 1990-2015. Tilastokeskus 2016. http://vertinet2.stat.fi/VERTI/graph/graphserver.htm?ifile=quicktables/Maahanmuuttajat/kansal_saaneet_1&lang=3&rind=1&x=800&y=600. Haettu 12.7.2016.
[iii] Ulkomaan kansalaiset. Tilastokeskus 2016. https://www.stat.fi/tup/maahanmuutto/index.html/maahanmuuttajat-vaestossa/ulkomaan-kansalaiset. Haettu 12.7.2016.
[iv] Suurimmat kansalaisuusryhmät. Tilastokeskus 2016. http://vertinet2.stat.fi/verti/graph/Graphserver.htm?ifile=quicktables/Maahanmuuttajat/kansa_2&lang=3&x=586&gskey=2. Haettu 29.7.2016.